3.12

Solidaarisuushillo pitää valppaana!

Tampereen Hirvitalolta käsin käynnistyi 2009 Second Forest -projekti, jonka tavoitteena on tarkastella suomalaista metsää kriittisesti. Projektin myötä taiteilijat tutustuivat Richard Thompson Coonin ja Junya Lek Yimprasertiin, jotka työskentelevät aktiivisesti parantaakseen Suomessa kausityöläisinä työskentelevien marjanpoimijoiden oikeuksia.

Valtaosin Thaimaasta houkutellut marjanpoimijat työskentelevät turistiviisumin turvin. He eivät siis ole työsuhteessa suomalaisiin yrittäjiin, jotka maksavat vain poimituista marjakiloista. Poimijat jäävät siten oman onnensa nojaan, mikäli sairastuvat tai jos eivät löydä tarpeeksi marjoja pomittaviksi. Pahimmissa tapauksissa tulot jäävät vähäisiksi eivätkä rahat ole riittäneet maksamaan pois lainoja, joiden turvin Suomeen on tultu työskentelemään. Tulijoille on lupailtu helppoja tuloja.. Työskentelyolosuhteet metsissä ovat kuitenkin hyvin vaativia. Suomessa on jopa kuollut yksi Thaimaasta lähtöisin ollut kausityöläinen.

2013_muunmaanmustikka1_kuva-mikko-lipiainen_q_640xx_e-1-a_z_pho

Jotta marjanpomijoiden tilanne tulisi paremmin tunnetuksi taiteilijat kokosivat Solidaarisuushillo-työryhmän, johon kuuluu avoin joukko vapaaehtoisia eripuolelta Suomea. Porukka kehitti perinteisen mustikkahillo-reseptin pohjalta kausityöläisten järjestäytymistä tukevan Solidaarisuushillo -tuotteen. Sen marjat on kerätty avoimissa yleisötapatumissa, joiden yhteydessä on keskusteltu marjanpomijoiden tilanteesta ja luonnosta. Valmiit hillot on purkitettu kauniisti ja myyty toreilla sekä muissa tapahtumissa. Myynnin yhteydessä on taustoitettu projektia ja jatkettu keskustelua. Solidaarisuushillo maustaa kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen ponnisteluja siirtotyöläisten oikeuksien parantamiseksi.

2013_solidaarisuushillo-resepti-mustarinda-0240_kuva-pauliina-leikas_q_640xx_e-1-a_z_pho

Työryhmä pyrkii siihen, että hillon tuotantoprosessi olisi osallistuttava, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Siten tuotantoa reunustava solidaarisuuden aate pääsee vaikuttamaan hillon makuun. Markkinatalouden vahvistamisen sijaan se on suunniteltu tukemaan kotitalouksien piiriin kuuluvia sosiaalisia ja taloudellisia verkostoja. Tuote yhdistää Thaimaasta lähtöisin olevat marjanpoimijat ja puhdasta lähiruokaa arvostavat suomalaiset.. Myyntituotoilla on tuettu ennen kaikkea Thaimaasta käsin toimivaa Thai Labour Campaignia. Organisaatio on tarjonnut lakiapua Ruotsissa ja Suomessa työskennelleille pomijoille, jotka ovat yrittäneet periä palkkasaataviaan marja-alan yrityksiltä oikeusteitse. Se on myös haastatellut poimijoita heidän kotipaikkakunnillaan ja tehnyt katsauksia thaimaalaisten siirtotyöläisten tilanteista ympäri maailmaa.

2013_solidaarisuushillo-purkitettuna_kuva-mikko-lipiainen_q_xxx_e-1-a_z_pho

Marjanpoimijoiden, kansalaisjärjestöjen ja aktivistien työllä on ollut vaikutus lainsääntöön. Vuoden 2014 alusta ulkomaisille kausityöntekijöille tulossa oikeus sosiaaliturvaan. Lakimuutosta esitellessä käytetään esimerkkinä usein juuri ulkomailta tulevien marjanpoimijoiden tilannetta. Vaikka muutos on harppaus kohti parempaa ei se korjaa perusongelmia. Pienituloiset, työnantajasta riippuvaisten kausityöläiset jäävät edelleen pinteeseen. Pienillä tuloilla on mahdoton tulla toimeen ja vaatii uskallusta penätä oikeuksiaa – Lopettaa työpäivä kesken, esimerkiksi päästäkseen lääkäriin. Monien huolena on, että marjapoimijoiden riisto on vasta alkua laajemmalle siirtotyöläisten hyväksikäytölle.

Hillolla voi muuttaa maailmaa!

Kuva: Pauliina Leikas

Kommentoi

  • (ei julkaista)